Jyväskylän sitoumukset tukevat kaupungin resurssiviisauden ohjelmaa

Jyväskylän sitoumukset tukevat kaupungin resurssiviisauden ohjelmaa

Jyväskylän visiona on olla kestävän hyvinvoinnin kaupunki. Kaupungin kokonaisvaltainen resurssiviisausohjelma on osa koko kaupungin strategiaa. Jyväskylän kaupungin ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen kertoo, miten kaupunki on edennyt kestävyystyössään, ja miten sitoumukset ovat omalta osaltaan luomassa näkyvyyttä sen toimenpiteille ja tavoitteille.

Millainen on ollut Jyväskylän kestävyystyön matka?

Kaupungilla on pitkä historia kestän kehityksen työssä, joka alkoi jo 1990-luvulla paikallisagendatyöllä, jatkui siitä ympäristöjärjestelmän kehittämisellä sekä ilmasto-ohjelman luomisella. Viimeiset kymmenen vuotta kattoteemana Jyväskylän kestävyystyössä on ollut resurssiviisaus.

2019 hyväksytty Resurssiviisas Jyväskylä 2040 kerää samaan ohjelmaan lukuisia erillisiä kestävän kehityksen hankkeita. Osana kaupunkistrategiaa olevaa ohjelmaa päivitetään talousarvion valmistelun yhteydessä vuosittain, ja sieltä tuodaan toimenpiteitä toteutukseen. Resurssiviisaan Jyväskylän tavoitteena on jätteetön, päästötön, kestävän hyvinvoinnin kaupunki, joka on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

 

Millaisia sitoumuksia olette tehneet ja miksi?

Jyväskylällä on Sitoumus2050-palvelussa kolme ajankohtaista sitoumusta. Tuoreimman kattositoumuksen lisäksi kaupunki on sitoutunut hankkimaan kaupungin kiinteistöihin 100 % uusiutuvaa energiaa sekä kehittämään joukkoliikennettä.

Kaikki sitoumuksemme liittyvät Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -kokonaisuuteemme. Olemme halunneet tuoda kokonaisuudesta tiettyjä toimenpiteitä ja tavoitteita näkyviksi myös Sitoumus2050-palvelun kautta. Palvelu on hyvä kanava nostaa esiin tärkeitä toimenpiteitä ja tavoitteita.

Uusin sitoumuksemme, Luontopositiivinen Jyväskylä, on kattositoumus, jonka halusimme tehdä yhdessä yhteistyökumppaniemme Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Luontopositiivisuus nousi yhteiseksi tärkeäksi teemaksi yhteistyöryhmässämme, ja halusimme tehdä sen nimenomaan Sitoumus2050-alustalla. Sitä kautta kattositoumus saa yhteistä näkyvyyttä ja sitouttaa kaikki tekijät mukaan.

 

Miten Jyväskylän kestävyystyö näkyy kuntalaiselle?

Kunnan tehtävä on tarjota mahdollisuuksia, jotta asukkaat ja organisaatiot voivat elää kestävämpää arkea. Tuore esimerkki on esimerkiksi päätös alentaa keskustan ruutukaava-alueella ajonopeudeksi 30 km/h. Toimenpide paitsi helpottaa ja edistää kävelyä ja pyöräilyä tällä alueella, myös vaikuttaa keskustan melutasoon ja ilmanlaatuun ja sitä kautta viihtyisyyteen. Tämänkin päätöksen taustalla on resurssiviisauden ohjelma, ja etenkin sen maankäyttöön ja kaupunkiympäristöön liittyvä teema.

Toinen samanlainen esimerkki käytännön toimenpiteestä on päätös kilpailuttaa kaupungin joukkoliikenne niin, että siinä sallitaan vain ympäristöystävälliset käyttövoimat. Tässä strategiaa taas käytetään kilpailutuksen tukena.

Kestävän kehityksen työssämme meitä auttaa työkalumme Ympäristövahti, jota käytetään ennen kaikkea toimenpiteiden seurantaan, mutta myös niiden viestintään sekä osallistamaan asukkaita. Palvelusta näkee, mitä on saatu jo aikaiseksi, ja mitä päivitystarpeita toimenpiteissä on.

 

Mitä Jyväskylän kestävyystyössä on seuraavaksi tiedossa?

Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelman toteutus ja kehittäminen jatkuu. Nyt olemme vaiheessa, jossa on aktiivista kuntalaisyhteistyötä, jossa otetaan asukkaat ja muut yhteistyökumppanit suunnittelemaan tekoja.

Lisäksi olemme mukana Euroopan laajuisessa NetZeroCities-verkostossa, jossa opimme, millaisia toimintatapoja muilla kaupungeilla on.

Ajankohtaista juuri nyt on myös kiertotalouden green deal -sopimuksen valmistelu, ja miten se voisi vaikuttaa kuntiin.

 

­Tutustu Jyväskylän sitoumuksiin Sitoumus2050-palvelussa:

Lue lisää Resurssiviisas Jyväskylän 2040 -ohjelmasta.