“Kiertotalous vaatii yhteistyötä” – Borouge International rakentaa muovien uutta arvoketjua

Borouge International (entinen Borealis ) haluaa vauhdittaa muoviteollisuuden siirtymää kohti kiertotaloutta ja hiilineutraalia tuotantoa. Yritys liittyi ensimmäisten joukossa Kiertotalouden green dealiin sitoumuksella, joka keskittyy erityisesti kierrätysraaka-aineiden käyttöön ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Borouge Internationalin Porvoon tuotantoyksikössä valmistetaan polyeteeni- ja polypropeenimuoveja, joita käytetään laajasti esimerkiksi pakkauksissa, infrastruktuurissa ja erilaisissa arjen tuotteissa. Yrityksen näkökulmasta muovi on edelleen erittäin toimiva materiaali, mutta sen valmistuksen ja käytön tapojen on muututtava kestävämmiksi. Yrityksen tavoitteena on korvata neitseellisistä raaka-aineista valmistettua muovia yhä enemmän kierrätysmuovilla ja rakentaa toimintaa aidosti kiertotalouteen perustuvaksi.

Sustainability Manager Jaakko Tuomaisen mukaan yrityksen green deal -sitoumus nivoutuu tiiviisti pitkäjänteiseen kehitystyöhön ja Spirit-ohjelmaan, jossa on etsitty ratkaisuja muun muassa fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen ja muovien kiertotalouden kehittämiseen Suomessa.

Green deal -sitoumus nousi esille osana kestävän kehityksen työtä ja Spirit-ohjelmaa. Tavoitteena oli tehdä näkyväksi sitä, millaista tulevaisuutta yritys rakentaa omassa toiminnassaan ja koko toimialalla. Samalla haluttiin vauhdittaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, sillä kiertotalous ei rakennu yksin.

Miten kiertotaloustavoitteet määriteltiin?

Tavoitteet pohjautuvat pitkän aikavälin kestävän kehityksen strategiaan sekä Spirit-ohjelmassa tehtyyn tutkimus- ja kehitystyöhön. Spirit-ohjelman keskeisiä teemoja olivat fossiilisten syöttöaineiden korvaaminen kierrätetyillä ja uusiutuvilla vaihtoehdoilla, muovien kiertotalouden edistäminen Suomessa sekä muovintuotannon hiilijalanjäljen pienentäminen.

Näiden teemojen pohjalta valittiin tavoitteita, joille löytyi selkeästi mitattava taso. Lopulta painopisteiksi valikoituivat kierrätysmuovin käyttö raaka-aineena ja energiatehokkuuden parantaminen. Tavoitteiden määrittelyyn liittyi myös sisäinen arviointi- ja hyväksyntäprosessi.

Miten kiertotalous näkyy käytännön toiminnassa?

Kiertotalouden edistäminen näkyy konkreettisina kokeiluina, yhteistyönä ja uusina tuotteina.

Yhteistyötä on tehty Suomessa toimivien kemiallisen kierrätyksen laitosten kanssa, ja esimerkiksi pyrolyysiöljyn käyttöä Porvoon höyrykrakkerin raaka-aineena on testattu fossiilisen naftan korvaajana. Näistä raaka-aineista valmistettua kemiallisesti kierrätettyä muovia käytetään jo kuluttajatuotteissa.

Esimerkiksi Valion jogurttipurkeissa ja osassa Oivariini-rasioita käytetään Borouge Internationalin Porvoon tuotantoyksikössä valmistamaa kierrätysmuovia. Pakkaukset sisältävät jo nyt 30 prosenttia kierrätettyä muovia, mikä vastaa EU:n tulevia vaatimuksia.

Käytännön työssä näkyvät myös energiatehokkuustoimet, hukkalämmön hyödyntäminen sekä yhteistyö koko arvoketjun kanssa. Erityisesti höyrykrakkauksen energiatehokkuutta kehitetään jatkuvasti ja samalla etsitään uusia tapoja vähentää energiankulutusta. Toimintaa ohjaa ”energiatehokkuus ensin” -periaate, jonka rinnalla kasvatetaan uusiutuvan energian osuutta energianhankinnassa.

Mitkä ovat keskeiset kiertotaloustavoitteet?

Green deal -sitoumuksen tavoitteena on käyttää vuoteen 2035 mennessä 30 000 tonnia suomalaista muovijätettä raaka-aineena. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa 360 gigawattitunnin energiansäästö vuoteen 2035 mennessä.

Tavoitteet tukevat laajempaa pyrkimystä kohti hiilineutraalia ja kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Tavoitteiden nähdään olevan edelleen ajankohtaisia, vaikka kierrätysmuovin kysyntä on viime vuosina ollut odotettua heikompaa.

30 000 tonnin vuosittainen kierrätysraaka-aineen käyttö voisi vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä arviolta 25–35 kilotonnia vuodessa. Samalla muovijätteen poltosta ja muovin valmistuksesta syntyvien hiilidioksidipäästöjen arvioidaan vähenevän yhteensä 70–85 kilotonnia vuodessa. Tavoitteilla nähdään olevan vaikutuksia myös Suomen omavaraisuuteen, huoltovarmuuteen ja kierrätysasteen kasvuun.

Miten tavoitteiden toteutumista seurataan?

Sitoumuksen toteutumista seurataan erityisesti kahdella mittarilla, jotka ovat käytetyn suomalaisen muovijätteen määrä ja energiatehokkuuden parantaminen verrattuna vuoden 2022 tasoon. Vuosi 2022 toimii siis tavoitteiden vertailuvuotena.

Erityisen tärkeää on se, että tavoitteet ovat konkreettisia ja mitattavia. Sitoumusprosessi auttoi myös selkeyttämään omia tavoitteita ja prioriteetteja.

Miksi juuri kierrätysraaka-aineet ja energiatehokkuus ovat painopisteitä?

Muovi nähdään materiaalina erittäin toimivana ja monikäyttöisenä. Tavoitteena ei ole korvata itse materiaalia, vaan muuttaa sitä, miten muovia valmistetaan, mistä raaka-aineista se tehdään ja miten se kierrätetään.

Kierrätyksen kasvattaminen nähdään keinona vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja energiatehokkuus tärkeänä osana tuotannon hiilijalanjäljen pienentämistä. Borouge International kuuluu energiaintensiiviseen teollisuuteen ja kehittää jatkuvasti energiatehokkuuttaan sekä ympäristö- ja ilmastovaikutusten pienentämiseksi että kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Mikä merkitys yhteistyöllä on tavoitteiden saavuttamisessa?

Kiertotalous vaatii koko arvoketjun yhteistyötä. Kumppaneita tarvitaan niin jätteen keräykseen, lajitteluun kuin kierrätysmateriaalien hyödyntämiseenkin. Esimerkiksi Vantaan Energian ja Orthexin sitoumukset sopivat hyvin yhteen Borouge Internationalin sitoumuksen kanssa valmistaa kierrätysmuovia suomalaisesta muovijätteestä. Vantaan Energian tavoitteena on ohjata kierrätyskelpoista jätettä pois poltosta, kun taas Orthex aikoo hyödyntää kierrätettyjä materiaaleja tuotteissaan. Rinnakkaiset sitoumukset voivat luoda pohjaa yhteistyölle.

Kiertotalouden ratkaisuissa korostetaan myös teknologianeutraaliutta. Mekaaninen ja kemiallinen kierrätys nähdään molemmat tärkeinä ratkaisuina, joiden tulee edetä rinnakkain. Tavoitteena on löytää yhteistyökumppaneita kummankin kierrätysreitin puolelta ja kasvattaa kierrätysmateriaalien käyttöä mahdollisimman laajasti. Samalla nousee esille tavoite siitä, että suomalainen muovijäte kierrätettäisiin Suomessa. Tällä hetkellä merkittävä osa kotimaisesta muovijätteestä kuljetetaan ulkomaille lajiteltavaksi tai kierrätettäväksi, ja tavoitteena on vahvistaa kotimaista kierrätys- ja käsittelykapasiteettia.

Mitä muille organisaatioille halutaan sanoa?

Kannustamme muitakin organisaatioita pohtimaan green deal -sitoumusta ainakin ajatustasolla. Jo sitoumusprosessin läpikäynti voi auttaa kirkastamaan omia tavoitteita ja tunnistamaan uusia mahdollisuuksia. Samalla on hyvä keskustella tavoitteista myös muiden tahojen kanssa.

Yhteistyö, kumppanuudet ja yhteinen suunta ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että kiertotalous muuttuu käytännön teoiksi ja uusiksi ratkaisuiksi.

Tutustu Borouge Internationalin sitoumukseen: https://sitoumus2050.fi/kiertotalouden-green-deal-sitoumukset#/details/890383
Tutustu SPIRIT-ohjelmaan: https://www.spiritprogramme.com/