Sitoumus2050 tutkimus ja selvitys
Sitoumus2050-palvelun tutkimus 2025
LUT-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat kokosivat havaintoja kolmesta erilaisesta aineistosta, joissa tarkasteltiin kokemuksia vapaaehtoisista sitoumuksista ja Sitoumus2050-palvelusta. Alustavien tuloksien mukaan vapaaehtoisten sitoumusten hyöty organisaatioille on etenkin kestävyystyön aloittamisessa.
Sitoumus2050-tutkimuksessa hyödynnettiin aiemmin tehtyjä haastatteluita ja keväällä 2025 erillisellä kyselytutkimuksella kerättyjä noin 200 vastausta. Tutkimuksissa kartoitettiin näkemyksiä kestävyystyön organisoimisesta ja vapaaehtoisten sitoumusten merkityksestä organisaatioiden kestävyystyölle.
Keskimäärin organisaatiot kokivat saavansa palvelusta hyötyä kestävyystyön tukemiseen ja ulkoiseen viestintään. Väitteet ”vapaaehtoiset sitoumukset tukevat organisaation kestävyystyötä”, ”sitoumukset auttavat ulkoisessa viestinnässä” sekä ”Sitoumus-palvelun avoimuus tukee kestävyystyötä” saivat kaikki kyselytutkimuksen vastaajilta keskiarvoksi noin 4, asteikolla 1 täysin eri mieltä – 5 täysin samaa mieltä.
Eniten hyötyä pienille ja julkisille organisaatioille
Tutkimuksen määrällisestä ja laadullisesta aineistosta molemmista välittyy osin jännitteinen kuva sitoumuspalvelusta. Osa organisaatioista näyttäisi hyötyvän siitä, osa taas pitää palvelua ylimääräisenä ja näkyvyydeltään vaatimattomana. Toisaalta palvelu saa kehuja siitä, että se mahdollistaa paljon erilaisia sitoumuksia eri kestävyyden osa-alueilta, kun taas toisten mielestä sitoumusten laajuuden vuoksi se menettää fokuksensa ja merkityksensä.
Haastatteluissa vähemmän kestävyystyötä tehneet pienemmät organisaatiot vaikuttivat saavan palvelusta enemmän hyötyjä, mitä myös kyselyaineiston tulokset osin tukivat. Julkisille organisaatioille verkkopalvelu näyttäisi tarjoavan selkeän viitekehyksen kestävyystoiminnalle. Suuremmilla toimijolla, erityisesti yrityksillä, joilla on jo paljon kokemusta ja omaa toimintaa, ei sitoumusten merkitys ollut yhtä vahva.
– Laajemmassa kontekstissa tarkasteltuna voisi pohtia, että jos kestävyyteen liittyvää sääntelyä kevennetään tulevaisuudessa esimerkiksi EU:ssa nyt meneillään olevan Omnibus-hankkeen kautta, niin onko tällaiselle palvelulle silloin enemmän tilausta, pohtii Visa Penttilä LUT-yliopistosta.
Aineistojen vastausten perusteella jotkut organisaatiot haluaisivat nähdä oman panoksensa vahvemmin osana kansallista toimintaa, mihin Sitoumus2050-palvelu voi tarjota sopivan alustan.
Sitoumus2050-tutkimuksen aineiston analysointi jatkuu edelleen. Sen tuloksia tullaan hyödyntämään Sitoumus2050-palvelun kehittämiseen tulevaisuudessa.
Sitoumuksista sanottua
”Kun sitoumukset ovat avoimia, näkee, että oma, ehkä pieneltä tuntuva teko, on osana suurempaa muutosta. Että pienistä puroista syntyy isompi virta.”
”Sitoumus auttaa uutta strategiaa tehdessä. Sitoumus motivoi muita järjestöjä tekemään sitoumuksia.”
”Konkreettiseksi muotoiltu sitoumus auttaa pysymään aikataulussa ja pitämään sovitun asian työpöydällä.”
Tutustu havaintoihin tutkimuksen laadullisesta ja määrällisestä aineistoista (PDF) >>
Vuoden 2017 selvitys
Kestävän kehityksen toimenpidesitoumus -työkalun toimivuutta arvioitiin vuonna 2017 valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeena. Selvityksessä todettiin, että sitoumus on oiva tapa edistää kestävää kehitystä.