Varhaiskasvatus

Haitallisten aineiden vähentäminen varhaiskasvatuksen hankinnoissa – kestävien hankintojen green deal –sopimus

 

Marraskuussa 2020 sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit, sekä hankintaorganisaatiot Monetra Oulu Oy ja Tuomi Logistiikka Oy julkistivat allekirjoittamansa vapaaehtoisen green deal -sopimuksen haitallisten aineiden vähentämiseksi varhaiskasvatuksen ympäristössä. Sopimuksen tavoitteena on julkisten hankintojen kautta vähentää haitallisia kemikaaleja (aineita) varhaiskasvatuksen ympäristössä, sekä lisätä pohjoismaisen ympäristömerkinnän saaneiden tuotteiden ja palveluiden hankintaa ja siten vähentää lasten kokonaiskemikaalialtistumista. Sopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun asti ja se on toinen green deal -sopimus, joka on allekirjoitettu julkisen sektorin kesken kestävien hankintojen edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön tukena sopimuksen toimeenpanossa toimii Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (KEINO). Sopimukseen pääset tutustumaan tarkemmin oheisen linkin kautta

 

OHJEET SITOUMUKSEN TEKEMISEKSI

Video-ohjeistus green gealin tekemisestä (perustuu kestävän purkamisen diilin tietoihin)

 

Sopimus antaa mahdollisuuden lisätä kemikaaliturvallisuutta varhaiskasvatuksessa

Kemikaaleja on ympärillämme kaikkialla. Kemikaaleilla on yhteiskunnassa monia tärkeitä käyttötarkoituksia, ja oikein käytettynä ne ovat lähes aina turvallisia. Kemikaalien terveysriskejä on perinteisesti arvioitu yksi aine kerrallaan, mikä voi aliarvioida terveyshaittoja. Todellisuudessa ihmiset eivät altistu pelkästään yhdelle kemikaalille, vaan useiden kemikaalien seoksille. Kemikaalien yhteisvaikutuksista ihmisen terveyteen ja ympäristöön on vielä kohtuullisen vähän tietoa. Lainsäädäntöön perustuva yksittäisten kemikaalien käytön kieltäminen tai pitoisuuksien rajoittaminen on hidas tapa vaikuttaa. Markkinoille tulee myös jatkuvasti uusia kemikaaleja ja näihin liittyvä lainsäädännöllä käytön rajoittaminen on hidasta.

Suomessa on ympäristöministeriön johdolla laadittu vuonna 2006 kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma, jonka väliarviointi ja tarkistus on tehty vuonna 2017. Ohjelmassa nostetaan yhdeksi tuotteiden ja valmisteiden kemikaaliriskien rajoittamisen keinoksi kemikaalien aiheuttamien ympäristö- ja terveysriskien minimoiminen julkisissa hankinnoissa. Viime vuosina usea hankintayksikkö onkin alkanut etsiä uusia toimintatapoja sekä ratkaisuja haitallisten aineiden vähentämiseksi varhaiskasvatuksen ympäristössä. Ohjelman uudistaminen on parhaillaan käynnissä ja siinä kiertotalousnäkökulmalla on keskeinen rooli.

Lapset on tunnistettu väestöryhmäksi, joka on erityisen herkkä haitallisten kemikaalien vaikutuksille kasvun ja kehityksen ollessa vielä kesken. Lapsuusajan kemikaalialtistuksen vähentämiseksi tehtävät toimet voivat myöhemmin näkyä myönteisellä tavalla myös aikuisten terveydessä. Kemikaaleihin liittyvien vaatimusten asettaminen etenkin varhaiskasvatuksessa tehtävissä hankinnoissa on tunnistettu merkittäväksi keinoksi vähentää kemikaaleihin liittyviä riskejä lasten terveydelle. Green deal -sopimuksella vaatimukset voidaan viedä osaksi mukaan lähtevien hankintaorganisaatioiden hankintoja.

Julkinen sektori voi luoda kysyntää ja samalla edistää päiväkodeissa käytettävien tuotteiden, kuten lelujen ja siivousaineiden, turvallisen tarjonnan laajentumista. Pitkäikäisten, turvallisten ja helposti kierrätettävien lastentarvikkeiden valitseminen edistää myös kiertotaloutta.

 

Sopimus luo mukana oleville toimijoille pitkäjänteiset yhteiset tavoitteet ja tiekartan niiden saavuttamiseksi

Sopimuksen tavoitteena on julkisten hankintojen kautta vähentää haitallisia kemikaaleja (aineita) varhaiskasvatuksen ympäristössä, sekä lisätä pohjoismaisen ympäristömerkinnän saaneiden tuotteiden ja palveluiden hankintaa ja siten vähentää lasten kokonaiskemikaalialtistumista. Hankintayksiköt valitsevat green deal -sopimuksen ensivaiheessa (2020-2022) vähintään kaksi tuoteryhmää, joiden hankinnoissa toimeenpannaan sopimuksen tavoitteita ja toimenpiteitä. Lisäksi sopimuksen toisessa vaiheessa (2023-2025) valitaan vähintään kaksi uutta tuoteryhmää.

Sopimuksella pyritään erityisesti:

  • vähentämään tarpeettomia antimikrobisia aineita sekä hajusteita ja väriaineita;
  • soveltamaan niin sanotuista leludirektiivistä ja -laista tulevia alle 36 kuukauden ikäluokkaan kohdistuvia tiukempia kemikaalirajoituksia kaikkien lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden hankinnoissa;
  • lisäämään toimittajien hankintayksiköille ilmoittamaa tietoa hankintojen erityistä huolta aiheuttavista aineista ja kannustamaan hankintayksikköjä vaatimaan aktiivisesti tarjouspyynnöissä tiedon toimittamista; ja
  • laatimaan yhteiset hankintakriteerit ja hankintasopimusten sopimusehdot haitallisten aineiden vähentämiseksi varhaiskasvatuksen ympäristössä ja soveltamaan niitä hankinnoissa hankintayksikköjen omien toimeenpanosuunnitelmien mukaisesti.

Sopimus sisältää lisäksi useita lyhyemmän aikavälin tavoitteita.

 

Hankintakriteereitä kehitetään yhdessä, koulutuksella lisätään tietoisuutta

Sopimukseen voivat liittyä kaupungit, kunnat, virastot tai muut julkisen sektorin hankintaorganisaatiot, esimerkiksi yhteishankintaorganisaatiot (hankintayksiköt). Hankintayksiköille on suunnattu joukko pakollisia toimenpiteitä. Toimenpiteisiin ja niiden mittareihin voit tutustua täällä. 

Sopimukseen liittyvät tahot luovat yhdessä KEINO-osaamiskeskuksen kanssa yhteisiä hankintakriteerejä valikoiduissa tuoteryhmissä, joiden kemikaaliturvallisuudella on tunnistettua merkitystä varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä.  Lisäksi luodaan yhteisiä hankintasopimusten sopimusehtoja, joilla esimerkiksi määritellään haitallisten kemikaalien pitoisuutta tuotteissa tai palveluissa. Yhteisiä hankintakriteerejä ja sopimusehtoja sovelletaan valittujen tuoteryhmien hankinnoissa. Yhteisillä hankintakriteereillä varmistetaan sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen. Hankintakriteereitä kehitetään yhdessä toimialojen edustajien kanssa.

Lisäksi hankintayksiköt muun muassa kouluttavat omia hankinta-asiantuntijoitaan, varhaiskasvatuksen toimialan henkilöstöä ja päiväkotien henkilökuntaa haitallisten aineiden tietoisuuteen sekä hankintakriteereiden soveltamisessa, ohjeistavat omia tilaajiaan valitsemaan tilausjärjestelmistä vähiten haitallisia vaihtoehtoja, sekä toteuttavat tarpeen mukaan markkinakartoitusta ja -vuoropuhelua korvaavien aineiden ja materiaalien potentiaalin kartoittamiseksi.

Ministeriöt ja KEINO-osaamiskeskus hankintayksiköiden tukena ja kannustamassa uusia toimijoita lähtemään mukaan työhön

Ministeriöt selvittävät ja edistävät haitallisten aineiden vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja ohjauskeinoja. Ministeriöt myös toteuttavat tarvittaessa taustaselvityksiä, tukevat Tukesin työtä haitallisten aineiden tunnistamisessa ja niistä viestimisessä, sekä edistävät Tukesin mahdollisuuksia tehdä markkinaselvityksiä sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkityksellisiksi arvioiduista tuoteryhmistä.

Ministeriöt myös koordinoivat ja tarjoavat KEINO-osaamiskeskuksen kautta asiantuntija- ja fasilitointiapua yhteisten hankintakriteereiden ja toimintamallien kehittämiseen, sekä rahoittavat KEINO-osaamiskeskuksen kautta sopimuksen tavoitteita tukevan koulutuskokonaisuuden valmistelun sekä kouluttavat hankintayksikköjen avainhenkilöt koulutuskokonaisuuden puitteissa. Ministeriöt vastaavat myös muun muassa sopimuksen toimeenpanon seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista.

Sopimuksen tavoitteena on jakaa tietoa haitallisten aineiden vähentämisen merkityksestä, kehitetyistä ja tunnistetuista parhaista käytännöistä, sekä yhteisestä kriteerityöstä ja kannustaa julkisen sektorin toimijoita liittymään laajalla rintamalla mukaan sopimukseen. Mikä tahansa sopimuksen määritelmän mukainen hankintayksikkö voi liittyä sopimukseen. Liittyminen tapahtuu joko allekirjoittamalla sopimus ennen 4.11.2020 tapahtuvaa sopimuksen julkistamista (ensivaiheen allekirjoittajat) tai allekirjoittamalla 4.11.2020 jälkeen erillisen liitteen. Halutessaan liittyä sopimukseen, tulisi hankintayksikön olla yhteydessä KEINO-osaamiskeskuksen yhteyshenkilöön sopiakseen liittymisen yksityiskohdista (Salla Koivusalo, salla.koivusalo@motiva.fi, +358 50 516 1557).   

Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen hankintayksiköt tekevät vielä erillisen sitoumuksen sitoumus2050.fi -sivustolla. Sitoumus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Tehtävän sitoumuksen perustana toimivat sopimuksessa määritellyt tavoitteet ja hankintayksiköiden toimenpiteet, joiden toteuttamiseen hankintayksikkö on sitoutunut green deal -sopimuksen allekirjoittaessaan. Tehtävän sitoumuksen tulee täyttää green deal -sitoumuksille asetetut vaatimukset. Sitoumus on asetettujen vaatimusten mukainen, kun se on laadittu noudattaen sitoumusten tekemiseen liittyvää ohjeistusta. Allekirjoittaessaan sopimuksen ja tehdessään sitoumuksensa hankintayksikkö hyväksyy samalla yhteiskuntasitoumuksen periaatteet. KEINO-osaamiskeskus hyväksyy vielä erikseen tehdyt sitoumukset, jotta ne ovat ohjeistuksen mukaiset.

Sitoumukset tehdään Tee sitoumus -välilehdellä. Ohjeet haitallisten aineiden vähentäminen varhaiskasvatuksen hankinnoissa – kestävien hankintojen green deal -sitoumuksen tekijälle: Näin sitoudut haitallisten aineiden vähentäminen varhaiskasvatuksen hankinnoissa – kestävien hankintojen green deal -sopimukseen. Tästä näet listan sopimuksen toimenpiteistä ja mittareista.

 

Kysyttävää sopimuksesta, sopimuksen toimeenpanosta tai sitoumuksen tekemisestä?

Sopimuksen yhteyshenkilö:

Salla Koivusalo

Johtava asiantuntija

Motiva

salla.koivusalo@motiva.fi, +358 50 516 1557

 

Kysyttävää sivuston toiminnasta?

Riina Pursiainen

Projektisuunnittelija

Valtioneuvoston kanslia

kestavakehitys@vnk.fi

 

Kysyttävää sopimuksesta tai green deal -sopimuksista yleisesti?

Leena-Kaisa Piekkari

Erityisasiantuntija

Ympäristöministeriö

leena-kaisa.piekkari@ym.fi, +358 29 525 0055